Yhtä paljon tänään kaipasin. Yhtä paljon tänään kuin eilenkin.

Terve ja anteeks.

Mä en halua perustaa onneani materian ympärilleni. En halua kokea materialismionnellisuutta. Mutta en voi mitään sille että jos mun sohvalla odottaa rakastettavaksi uudenkarhee villapaita, uudenjäykät vansit ja uudentiukat  dr denimit, niin mun sisällä alkaa tuntuu onnelta.

Oon löytäny itteni uudestaa lukemisesta, ja varsinkin toi The Fault in our stars oli aikamoinen teos. Jos vaan yhtään on enkuntaitoa niin mä suosittelen. Niin koskettava ja kaunis kirja etten kestä. Dan Brownin tuotantookin on tullu taas lueskeltua, ja pakko sanoo että kyllä sekin jäbä osaa.

Koulukuvat tuli ja koeviikko lähestyy. Ei kauheeta stressiä oo, ja ihan hyvä. Tottakai jännittää, mutta ruotsistakaa ei koetta oo, niin ihan hyvillä mielin mennää. Sori näiden kuvien hikistä laatua, otin suht kiireessä, mut antakaa armoo.

Ainii jos joku katto vain elämää perjantaina ja sai ees kylmii väreitä siitä Jukka Pojan vedosta niin kommentoikaa tähän vaikka kissa. Ite itkin naama irvessä. Outoo tajuta että miten paljon on menettäny alle vuoden sisällä.

There are days when I miss you

and there are days that i don't

Either way, i remember you everyday