lauantai 28. joulukuuta 2013

Katsaus vuoteen 2013

Muistelin että tämmösiä postauksia näky paljon viimevuoden lopussa, ja päätin nyt tehä tän, kun viimevuonna en tehny!

Tammikuu
Vuosi alko Aholansaaressa muutaman mutkan kautta. Cessi teki paljon postauksia mun blogiin, joita osa vihas ja osa rakasti. Ratsastin aktiivisesti Kaapolla, ja kävin muutaman kerran Tähtee moikkaamassa. Mun tukassa oli liukuvärjäys. Peruskoulun vika lukukausi käynnisty. Oli isoskoulutuksen toinen vaihe.


Helmikuu
Mun kavereita Helsingistä ja Seinäjoelta oli meillä. Käytiin studiolla äänittämässä meidän musaryhmän eka biisi. Oltiin Martan kanssa kuvaamassa UMK finaali ja nähtiin Sofiaa. Ratsastin yhä Kaapolla.

Maaliskuu
Käytiin yhteiskuntaopin ryhmän kanssa Helsingissä ja eduskunnassa. Jäin Helsinkiin ja näin kavereita, kävin myös tutustumassa Kallion lukioon. Nauroin kaljaisuuden hippelille. Sofia ja Fiija oli meillä viikonlopun ja ratsastin vieläkin paljon Kaapolla.

Huhtikuu
Justinin kauan odotettu keikka Martan kanssa. Itkua ja naurua, uusia kavereita. Värjäsin tukan vaaleemmaks ja se oli toosi lyhyt.. Tein super cool meikki ihku-videon joka aiheutti keskustelua ja blogiin alko tulviin lukijoita. Isoskoulutuksen kolmas vaihe.


Toukokuu
Aloin ratsastaa Reiskalla. Pääsin isoseks, ja oli viimeistelyleiri Saaressa. Tutustuin paremmin Kaukoon ja Iidaan. Oli peruskoulun vika kuukausi, joka päätettiin naurussa ja joloilussa. Ei enää riidelty luokan poikien kanssa ja yleisesti ottaen kaikki oli aika mukavasti.

Kesäkuu
Koulu loppu umbron sukkahousuissa koulukavereiden kanssa rannalla hengaillen. Kaikki oli hilpeinä. Kävin nurmossa pikavisiitillä ja kastoin talviturkin. Oltiin Vilin kanssa kattomassa Haloo Helsinkiä Helsinkipäivän konsertissa ja syötiin pizzaa. Saatiin tietää mihin lukioon päästiin, ja muahan kutsu Hatanpään lukion musiikkilinja. Kallio jäi taakse kolmella pisteellä, mutta alun katkeruuden jälkeen tajusin että ehkä se olikin vaan ihan hyvä juttu. En olis koskaan tutustunu näihin tyyppeihin. Mökkeiltiin ekaa kertaa Cessin kanssa.


Heinäkuu
Herättäjäjuhlat Haapajärvellä. Olin kahden tulen välissä ja samaan aikaan pettyny ja onnellinen. Mun kesätyöt alko jäätelökioskilla ja olin sielä ku kotonani. Skedesin monta kertaa keskustasta kalevaan. Sata lukijaa tuli täyteen niin blogissa kun youtubessa. Hengailin jonkin verran Iidan kanssa, ja mökkeiltiin lisää Cessin. Kävin myös omalla mökillä ja talkoiltiin Iidan kanssa saaressa. Päästin irti ihmisestä johon olin aika toivottomasti ollu kiinnittyny viimesen puoltoista vuotta.

Elokuu
Mut leikattiin. Koulu alko. Rakastuin samantien Haluun. Tutustuttiin tosi hyvin luokan kanssa, enkä osais kuvitella parempaa ku noi tyypit. Aloin ratsastaa taas majalla.


Syyskuu
Käytiin uusien kavereiden kanssa särkänniemessä. Sain silmälasit. Jatkis tapahtu ja sipuliystävästäni alkoi kuoriutumaan. Eikä se itkettäny. Asia joka itketti oli parhaan ystävän kuolema. Ystävä jonka kanssa olin jakanu ilot ja surut, joka viimesinä kolmena elinkuukautenaan osotti mulle enemmän rakkautta kun olisin koskaan uskonu. Ystävä johon pysty aina luottaan. Kymmenen vuotta luo aikamoisen siteen ystävien välille, ja oon varma että Nuppu suojelee mua kaikilta ilkiöiltä. Se on mun oma suojelusenkeli.


Lokakuu
Seukkari oli ja meni, ja vaikka olin ihan valmis lähteen sieltä himaan samalla sekunnilla kun astuin junaan, niin se osottautu yheks kivoimmaks saaritapahtumaks pitkään aikaan. Syysloman olin Helsingissä kavereiden luona, ja olin ilosempi ku kertaakaan Nupun poismenon jälkeen. Kaverit ihan vaan olemassaolollaan paransi mun oloa hurjasti, ja alko tuntuun siltä että kyllä tästä selvitään.

Marraskuu
Koulu paino päälle, ja olin ihan valmis syyslomaan. Olin stressaantunu monesta asiasta, mutta nyt kun jälkeenpäin kattoo ehkä ihan hyvä että marraskuu oli niin hektinen. Ei tarvinu miettiä. Luin TFIOS:in ja edelleen mietin sen kauneutta. Tein rumuushaasteen ja paras kommentti oli ''vittu oot ruma'' - oh rly????


Joulukuu
Lankarin pikkujoulut nurmossa tapahtu. Olin tosi onnellinen ja ''on siitä joskus jotain hyötyykin'' soi vieläkin päässä. Mun sininen villapaita tuoksuu teeltä, koska Kauko läikytti sitä sen päälle. Täytin 16 ja itkeskelin koko päivän. ''Kaunein. Hauskin. Parhain.'' piristää silti yhä. Uskalsin antaa ittelleni luvan kertoo siitä miltä musta oikeesti tuntuu, ja tajusin ettei kaikkien tarvi tietää siitä. Tunsin itteni voimattomaks, ja samalla tosi rakastetuks. Tajusin kuka välittää. Vietin joulua perheen kanssa, ja naurettiin mahamme kipeiks The Big Bang theory maratonin aikana. 30. pv lähen Nurmoon toivottamaan uuden vuoden tervetulleeks.


Monessa blogissa on lukenu että 2013 on ollu niiden elämän paras vuosi. Mulle se ei ollu. Mutta mä aijon ottaa asenteen, että teen ensvuodesta sen parhaan. Ja oon tosi varma jo nyt että siitä tulee hyvä, koska vuosi vaihtuu niin mahtavassa seurassa. Kiitos kaikille jotka ootte tänkin vuoden mun blogia seurannu, nähään ensvuonna.
HYVÄÄ UUTTAVUOTTA 2014 KAIKILLE OTHERSIDEN LUKIJOILLE!

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

jaa että sama haaste kolmatta kertaa

Sain tän haasteen Marilta ja oon tehny tän monta kertaa mut jolo

Säännöt:
Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään-
Pitää vastata haastajan antamiin 11 kysymykseen.
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastettaville.
Heidän pitää valita haastettavaksi 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Mulla on melkein poikkeuksetta aina puhelin kädessä
2. Dataan yleensä sängyssä
3. Tein snapchatin toissapäivänä - mut löytää sieltä nimellä heilisiiri
4. Nalle Puhista oon kuulema Kani.
5. Lemppari kirjailija on John Ajvide Lindqvist
6. Pesen käsiä aika usein, ja jos on mahdollisuus käytän aina käsidesiä pesun lisäks
7. Rakastan perunamuussia
8. Oon aika vihanen ihminen. Mut on helppo suututtaa.
9. Koukussa Hannibal sarjaan. Ihan järjettömän hyvin tehty
10. Nukahdan tosi helposti.
11. Twiittaan paljon.



1. Miksi aloit pitämään blogia? 
Musta tuntuu että aika monella mun kaverilla oli. Lisäs olin just saanu kameran, ja mulla oli aika paljon aikaa käsissäni. Lisäks tykkään ilmasta itteeni tekstin kautta, ja tää oli hyvä kanava myös siihen.

2. Mistä pidät itsessäsi eniten?
Ulkonäöllisesti silmistä. 

3. Mikä on lempielokuvasi?
Ne vaihtelee ihan tosi paljon. Kuitenkin leffa jonka jaksaa kattoo aina on Notting hill. En tommosista hömppäjutuista erityisemmin välitä, mutta toi on ihana. Ja Hugh Grant on ihana. Muuten menee Hobitit ja Lotrit ja muut. Toiminnassa Mission impossiblet ja Die Hardit. Mulle on tärkeetä leffan toteutus ja näyttelijäntyö. Hyväki leffa on helppo pilata ihan muutamalla huonosti toteutetulla kohtauksella.



4. Mikä on parasta talvessa?
Villasukat, glögi ja se että saa hyvällä omallatunnolla vaan löhötä himassa. Löhöömistäki parempaa on kunnon pakkasessa toteutettu ratsastus ilman satulaa vaikka Cessun kanssa. JA TALVITAKIT.

5. Lämmin tee vai lämmin kaakao?
Tee

6. Mikä on oudointa mitä oot tehnyt lapsena?
Leikin että mun pyörä oli mun hevonen, ja maiskuttelin sille aina pyöräillessä että hophop vauhtia. Pinkki tunturi meniki ihan tosi kovaa sillon.

7. Ootko yö-vai päiväihminen?
Päivä. Yöllä kuuluu nukkua.



 8. Mitä odotat vuodelta 2014?
Kesää ja isostelua. Ja sitä että Kauko tulee Namibiasta. 

9.Lempi tv-sarja?
Varmaan se Hannibal. Semmonen alltime lemppari oli kyllä House, mutta sehän tossa ehtiki loppumaan. NCIS on kanssa ihan hurjan hyvä.

10. Mitä sulla on päällä semmosena rentona päivänä jos vaan makaat kotona?
Obey-huppari ja höntsyt. Ja villasukat.

11. Onko sulla mottoo?
Joo. '' Dont make it worse by thinking it's more painful than it is.''


heitin tänne väleihi ny jotai random kuvia, enkä haasta ketää henkilökohtasesti. kaikki on tehny tän jo niin monta kertaa. jos haluutte ni tehkää ihmees, vaiks noil marin kysymyksillä


Secrets I have held in my heart
Are harder to hide than I thought
Maybe I just wanna be yours

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Voiko onnesta haljeta

Koska musta vahvasti tuntuu siltä. Oon kiitollinen mun kavereista. Fiijan  ja Sofian kanssa pidettiin pikkujoulut aka mäysäjäiset, ja naurettiin ja leivottiin pipareita ja joulutorttuja, ja tänään käytiin shoppailemassa Ikeassa. Leikittiin kotia. Ja äitiä. Kotiäitiä. On ihanaa ettei kaveriporukka rajotu vaan tähän Tampereelle, virkistävää kuulla juttuja muualtaki.

Perjantaina ihana Piipa oli leiponu mulle synttärikakun. Syötiin pizzaa ja sitä, oli varsin mukavaa.

Ostin ikeasta koiran. Sen nimi on Hilja ja se on maailman söpöin.







tiistai 10. joulukuuta 2013

Sad to see you go, was sorta hoping that you'd stay

Heippodei ja hellät tunteet.
Palauduin himaan nuorten pikkujouluhäppeninki Lankarista lauantaina mukanani nuha ja iloinen mieli. Sunnuntai meni löhötessä ja maanantai aamu toi mukanaan uuden tuulahduksen. Täytin nimittäin 16.

Olin jättäny oikeestaan koko aamuherätyksen perinteisen laulelun varaan, ja kun äiti aamulla kello 8:22 herättää mut sanoin ''Myöhästyt kohta koulusta'', ei fiilis ollu mikään paras. Päätin sitten suosiolla skipata aamun filosofian tunnin, kun en siellä olis kuitenkaan pystyny fiksusti oleen. Siinä harmissani sitten tästä synttäreiden unohtamisesta popittelin Arctic monkeysiä ja valittelin kurjaa oloa. Mieltä piristi kuitenkin jo viikonloppuna sovittu syöminki parhaan kaverin kanssa, ja hetkee ennen kouluun lähtöö olo oli jo parempi. Kunnes palattiin samoihin fiiliksiin kun herätessä, viestin 'Sori en voikkaan tulla'' siivittämänä. Mua ei olis tavanomasena päivänä ees haitannu tää, mutta sitten kun se päivä sattuu oleen mun syntymäpäivä, olin taas aika maassa.

Siitä sitten viestiä toiselle parhaalle kaverille, mutta ei tämäkään voinut antaa ajastaan, sillä hänen piti ostaa peili. Kolmannella parhaalla kaverilla oli ajotunti, ja loput asuukin sitten ympäri suomen.

Lopulta päädyin syömään iskän kanssa pizzaa ja käymään heppailemassa.

En yleensä kirjota tänne niin henkilökohtasesti, että joku mun kavereista vois loukkaantua, tai että raottaisin niin paljon tätä internetin synkkää verhoa, että muiden kun mun mokailut tulis esiin. Mutta tälläkertaa oli pakko, jotta ymmärtäisitte tän varsinaisen tekstin idean.

Mulle ystävyydessä tärkein asia on luottamus. Mä en vaan voi olla kenenkään ystävä, jos en voi 100% luottaa sen ystävän sanaan tai motiiveihin. Mutta tällähetkellä tää luottamus on kyllä ihan nollilla. En ikinä. En ikimaailmassa vois jättää mun kaveria yksin sen syntymäpäivänä. Se yks päivä koko vuodesta, kun sitä juhlitaan, se yks päivä joka on sen. Oon muutenkin niin paljon kaikenlaista feidaamista vastaan, oli se sitten kaveriporukan ulkopuolelle jättämistä tai suunnitelmien skippaamista. Sitten kun ne ihmiset jotka tietää tarkalleen mitä mieltä oon siitä tekee sen. Se ei vaan mee mun ymmärrykseen. Chrisu joutu rauhotteleen mua vaikka miten pitkään, kun tajusin että mut on jätetty yksin. Yksin synttäreinä.

Tämmösinä hetkinä tajuaa, ettei voi jättää omaa onneensa kenenkään muun käsiin, ei kenenkään. Tämmösinä hetkinä se luottamus on aika äärirajoilla. Tottakai ihmissuhteet muuttuu ja näidenkin ihmisten elämään on tullu aika merkittävä muuttuja. Toiselle se tuli aikalailla tasan vuosi sitten, ja toiselle vasta äskettäin. Vaikka ihmisten elämään tulee uusia tyyppejä, niin silti vaan pitää pystyä löytämään se tasapaino kaverisuhteiden ja parisuhteiden keskellä. Sen tyttö-tai poikaystävän kanssa ei tarvi olla joka sekuntia, ja jos se suhde joskus loppuu, on mukavaa tajuta ettei oo yksin. Että on pystyny pitää myös ne kaverit. Tai parhaat kaverit. 

Joskus vaan yksinkertasinta on kysyä mitä sulle kuuluu kaiken sen parisuhdeihkutuksen keskellä. 

Loppukevennykseks parit lemppariotokset lankarista. Tänä yönä kutsuu Smaugin autioittama maa, aamun matikantuntia odotellessa.





Cause there's this tune I found that makes me think of you somehow and I play it on repeat 

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Here we go again

Koeviikko, check!
Musta tuntuu että kaikki kurssit meni läpi, mut vaikka tykkäsinkin (omalla tavallani) hifistellä ranskan kanssa, ni sen opiskelu saa jäädä. Osaan peruspönötykset ja se saa riittää. Tänään oli vika koe, ja sekin ruotsin suullinen haastattelu, että ei sitä voi oikeestaan kokeeks ees sanoa. Musateknologian tunti oli myös, ja se siitä koulupäivästä.

Haastattelun jälkeen kävin moikkaamassa Piipaa - käykää kattoo sen blogi, se teki rumuushaasteen - ja justkailtiin vähän tärkeitä juttuja ja si ei niin tärkeitä. Piipa on ihan pöllö kun se saa musta esiin semmosen virallisen puolen, ja silti samalla semmosen kamalan röhöttäjän. Useemmin varmaan sen röhöttäjän henkiseltä iältään 12-v.

Mua muuten pystyy seuraan niin twitterissä, youtubessa ja vinessä nimellä heiliyy. Instaan toimii heilimiettinen.






tajusin äsken miks oon aina niin vihanen ja ärtyny
ja mä tajusin että miks. ihan hetki sitten.
mä ikävöin niin paljon.

And as you move on, remember me,
Remember us and all we used to be
I've seen you cry, I've seen you smile.
I've watched you sleeping for a while.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Haastan sut näyttämään rumalta !

Sain tämmösen aivan mahtavan haasteen KAISALTA ja ainakin mun mielestä tää on aivan loistava
 Mullehan tää osuu aivan täydellisesti, koska kavereille en oikeestaan yhtä ainootakaan ''nättiä'' kuvaa lähetä. Ehkä yks sadasta saattaa olla semmonen missä en väännä naamaa. Tähän oon nyt valinnu semmoset mitkä mua on huvittanu aikojen saatossa eniten, ja mitkä on saanu muilta semmosta 'hyi saakeli'-palautetta enemmän kun muut. Älkää ottako tätä elämää ihan niin tosissaan, lisäks kaveritki arvostaa sun naamaa peruslukemilla enemmän sen jälkeen kun ootte raiskannu niiden verkkokalvoja tämmösillä kauneudenosotuksilla.

Säännöt:
❤ Sinut on nyt haastettu, mitään ei ole tehtävissä
❤ Etsi (tai ota) itsestäsi kuusi noloa naamakuvaa ja laita ne tähän
❤ Kirjoita itsestäsi kolme satunnaista noloa tapaa, faktaa, sattumaa tms.
❤ Haasta vähintään kolme bloggaajaa, linkkaa tähän ja ilmoita heille haasteesta!

 kuten voitte huomata, kaksari on mun tavaramerkki

1. Kirjotan nimeeni ihan joka paikkaan. Jos mulla on kynä ja jonkinlainen alusta, niin siinä lukee automaattisesti mun nimi. Joskus teen sen huomaamattani ja sitten tajuun että aijaa tää koko konsepti on täynnä Heiliä.
2. Teen kaksaria ihan joka tilanteessa. Koulun alussa kun porukka ei vielä tuntenu mua sain aika oudoksuvia katseita muilta kun ihan selkärangasta jossain oudossa tilanteessa heilun kaksari kaikkien nähtävillä.
3. Nolo tapahtuma kävi viimejakson matikan uusintakokeessa, kun olin tehny suunnitelmaa uuteen videoon, ja olin kirjottanu sitten outoja tapoja semmoselle pienelle paperilapulle. Unohdin sen sitten siihen pulpetille ja kun kokeen valvoja tuli mun kohalle ja huomas sen, niin tottakai se ajatteli sen olevan luntti. Mä sitten istuin siinä ja koitin näyttää mahdollisimman coolilta kun se jäbä lukee siinä mun outoja tapoja. Loppukommentti oli että ''Vaikka toi ei nyt varsinaisesti tähän kokeeseen liity, niin laitatko sen silti pois''.

Mä haastan Piipan , Tiian ja Niken
sori.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Yhtä paljon tänään kaipasin. Yhtä paljon tänään kuin eilenkin.

Terve ja anteeks.

Mä en halua perustaa onneani materian ympärilleni. En halua kokea materialismionnellisuutta. Mutta en voi mitään sille että jos mun sohvalla odottaa rakastettavaksi uudenkarhee villapaita, uudenjäykät vansit ja uudentiukat  dr denimit, niin mun sisällä alkaa tuntuu onnelta.
Oon löytäny itteni uudestaa lukemisesta, ja varsinkin toi The Fault in our stars oli aikamoinen teos. Jos vaan yhtään on enkuntaitoa niin mä suosittelen. Niin koskettava ja kaunis kirja etten kestä. Dan Brownin tuotantookin on tullu taas lueskeltua, ja pakko sanoo että kyllä sekin jäbä osaa.

Koulukuvat tuli ja koeviikko lähestyy. Ei kauheeta stressiä oo, ja ihan hyvä. Tottakai jännittää, mutta ruotsistakaa ei koetta oo, niin ihan hyvillä mielin mennää. Sori näiden kuvien hikistä laatua, otin suht kiireessä, mut antakaa armoo.

Ainii jos joku katto vain elämää perjantaina ja sai ees kylmii väreitä siitä Jukka Pojan vedosta niin kommentoikaa tähän vaikka kissa. Ite itkin naama irvessä. Outoo tajuta että miten paljon on menettäny alle vuoden sisällä.
There are days when I miss you
and there are days that i don't
Either way, i remember you everyday




sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Mä rakastan sua keväällä, mut voit olla varma et jätän sut syksyllä

Mulla ei oo teille mitään uutta. Ei uusia kuvia, ei uusia vaatteita, ei uusia kavereita. Musta tuntuu että syysloman jälkeen on tapahtunu ihan hurjan paljon kaikkee,  ja samalla ei mitään.








Mä tavallaan kaipaan kesää ja si toisaalta en ollenkaa. Mä viihdyn tässä sateisessa ja kylmässä ympäristössä niin paljon paremmin. Mutta toisaalta kesällä näki kavereita ihan koko ajan. Eniten kaipaan saarta ja Cesun ja mun ratsastuksia. Yleisestiottaen koko kesäratsastuksia. Ei talvella huvita lähtee yömaastoon koska talvella TREENATAAN! Kaipaan kyllä kanssa mun ja Cessin mökkireissuja. Huhhuh.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Because if you want, I'll take you in my arms and keep you sheltered, from all that I've done wrong










Kotiuduttu on taas kerran. Helsinki näytti taas parhaita puoliaan, ja kaipuuta kotiin on taas jossainmäärin selätetty. Myös ikävä kavereita kohtaan on taas hetken tuolla mielen perukoilla, mutta jossainkohtaa ensviikkoo se taas salakavalasti palaa. Hassua ja inhottavaa, mutta kaukosuhde on aina kamala. On se sitten kavereita tai ketä tahansa muuta kohtaan.

Keskiviikkona huudeille menin, ja alotin tän reissaamisen Maran ja Iitan seurasta, oikeestaan kaikki kuvat tolta kahvitushetkeltä oli aika huonolaatusia ni en niitä tähän heitä. Mutta oli kiva vähän jutskailla ja päästä selville noidenki elämästä. Kolmen maissa lähin kohti Itä-Helsinkiä ja Puotilaa. Olin koirakaverina koiralle ja kolmevuotiaalle poitsulle.

Perjantaina suuntana oli Piipan (koodikieltä) kämppä, jossa majailin lauantai-iltaan asti. 23 lähti juna, jossa tuli aika paha mieli kun olin vähän tyhmä enkä jääny yöks. Lauantaina mukana oli mm. Iida, Aino, Heta ja Riikka .Käykää tsekkaa niiden blogit. Noita poikiakin oli kyllä mukana menossa. Mukavaa oli, hauska syysloma.

Tänään ajattelin vaan lahnata kotona, huomenna ajattelin myös. Mukavaa.


He's like cold coffee in the morning
I'm drunk off last nights whisky and coke
He'll make me shiver without warning
And make me laugh as if I'm in on the joke