Rimpuilen muistojen syrjissä kiinni, Meit ei enää oo, mut tää on meidän biisi.

Heh sori en tehnytkään sitä mydayta sillon, kävin vaan tallilla ja tulin lahnaamaan kotiin. 

      TÄSTÄ ETEENPÄIN AIHE MUUTTUU HEVOSIIN, JOS EI KINOST ÄLÄ LUE!!1

Oli kuitenkin ihan sairaan ihana käydä ratsastamassa Tähdellä. Tamma tuntu ihan ponilta, lyhyt askel, lyhyt kaula ja muutenkin koko olemus oli niin syötävän söpö pikkuponimainen. Ihan kun olisin istunu taas alkeistunneilla shetukan selässä ihmettelemässä. Mutta samalla tuntu siltä että olis tullu kotiin. Tiesin tarkalleen että miten sen saa toimiin, miten saan sen astuun alle, maiskuttaan kuolainta, kulkeen korkeessa muodossa, ja olikin ihan mahtava olo. Kunnes tuli laukan vuoro, sieltä tuli ihan kaikki askellajit töltistä laukkaan, ja ihme venkoomista se oli. Istuin kevyeen istuntaan ja annoin ponin laukata käyttäen koko selkää ja koko kenttää ihan niin kovaa kun vaan halus, ja sen jälkeen aloin pikkuhiljaa ottaan takasin, ja hitto millasta laukkaa sieltä sitte tulikin! Ihan pyöreetä, kolmitahtista ja mun olo oli ihan uskomaton! Vaikka sen ''hyvän'' laukan ylläpitämiseen joutu tekeen paljon töitä, oli se kuitenkin ihan tajuttoman hyvä tunne.

Sunnuntaiaamuna menin sitten käymään Kaapoa liikuttelemassa. Tuolla oli ihan tajuttoman kylmä tuuli, ja kun pääsin kentälle olin jo ihan jäässä. Alotin siitä sitten heti työskentelemään käynnissä, lähinnä koitin saada sen kulmiin suorana, ja kulmista pois suorana, koska sillä on vähän semmonen tapa lähtee menemään kylkimyyryä heti kun saa mahollisuuden. Kun tämä onnistu käynnissä lähin ravailemaan. Tein niin, että aina kun Kaapo alko menemään ihan omia kuvioitaan, siirsin käyntiin, suoristin ja kävelin taas jonkin aikaa niin, että poni oli suorana. En siis antanut kauheasti vaihtoehtoja. Joko mennään suorassa ravissa, tai suorassa käynnissä. Käytin myös aika paljon johtavaa sisäohjaa auttamaan käännöksissä. 

Riinalta sain kanssa hyvän vinkin Kaapon peruuttelujuttuihin. Joskus jos herra ei halua liikkua eteenpäin, hän alkaa liikkua taaksepäin erittäin sukkelaan. Kaapo teki saman sitten kentällä, kun jätin portin auki, ja herra ei halunnut mennä portin ohi, jolloin peruuttaminen alkoi. Se ei pelkää mitään, muttei vaan halua liikkua eteenpäin.. tonttu. No tein sitten niin, että kun Kaapo alkoi peruuttamaan, annoin itsekin peruuttamiskäskyn, ja peruutin n. 5m jonka jälkeen käskin eteen. Tämän pitkähkön peruutuksen jälkeen poni olikin menossa sitten niin kovin eteenpäin että huhhuh. Eli ns. huijasin sen peruuttamaan oman käskyni alla. 

HEPPAJUTUT PÄÄTTYY TÄHÄN!!!11

Kun pääsin tallilta kotiin olin ihan jäässä ja tärisin kun chihuahua. Menin kuumaan suihkuun ja olin kai palelluttanu akilesjänteeni koska ne muuttu ihan mustaks ja niissä tuntu ihan hirvee paine. No menin sitten sänkyyn jonkun kolmen eri peiton alle ja mulla alko nouseen kuume. Kovimmillaan se oli siinä 38.3 kohalla, ja koko illan se sitten vaihteli 35-37 välillä. Tänään aamulla mulla oli vie aika voimaton olo, joten jäin sitten kotiin. Huomenna kutsuu kuitenkin koulu, tappara ja kahvi. Oon tehny tänään hirveesti jo koulujuttuja, lukenu lukuläksyjä ja tehny kaikkee aika hyödyllistä. Huomenna (jos kehtaan) saatan ottaa jopa kameran mukaan kouluun, ja tehdä sen mydayn jo ihan aamusta lähtien, jos en kehtaa, niin teen sitten mynight tyyppisen jutun. Joten huomiseen normaalimman postauksen parissa! Ja heppatytöt laittakaa ihmeessä kommenttia jos haluutte että teen lisää täntyyppisiä postauksia!:-)